• 49 % uskoo, että Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ja sen seurausten tulisi kannustaa vihreän siirtymän nopeuttamiseen. 51 % katsoo, että siirtymää pitäisi hidastaa.
• 76 % sanoo, että jos emme radikaalisti vähennä energian ja tavaroiden kulutusta tulevina vuosina, tuloksena on maailmanlaajuinen katastrofi.
• 67 % tukee erittäin saastuttavien tuotteiden ja palveluiden raskasta verotusta (esimerkiksi katumaasturit ja lentoliikenne).
• 63 % tukee energiahintojen sitomista kotitalouskohtaiseen kulutukseen: suurempi kulutus, kalliimpi energia.

Nämä ovat vuosittaisen ilmastotutkimuksen elokuussa 2022 toteutetun viimeisimmän kierroksen tuloksia, jotka Euroopan investointipankki (EIP) julkisti tänään. EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos ja maailman suurin monikansallinen ilmastohankkeiden lainoittaja. EIP:n vuoden 2022 ilmastotutkimuksen tulokset valmistuvat kreivin aikaan juuri ennen Egyptin Sharm El Sheikhissä 6.–18 marraskuuta järjestettävää COP27-ilmastokokousta.

Vuosi on ollut haastava, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti hellittämättömän energiakriisin ja nosti koko Euroopan inflaation uudelle tasolle. Samalla äärimmäisten sääilmiöiden kesä toi mukanaan ennätyksellisiä helleaaltoja ja kuivuutta. Näissä olosuhteissa suomalaiset ovat tulleet yhä selvemmin tietoisiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja kiireellisten toimien tärkeydestä.

Ilmastotietoisuus ja toimien kiireellisyys

Viime vuonna suomalaisten tärkein huoli oli koronaviruspandemia, mutta nyt ykkössijan on ottanut huoli inflaatiosta. 74 % vastaajista nimesi sen suurimmaksi huolekseen, kun muualla EU:ssa suurimpana huolenaan sitä pitää 36 % vastaajista.

Samaan aikaan 59 % suomalaisista sanoo huomaavansa ilmastonmuutoksen vaikutuksia arjessaan.

Mitä energia- ja ilmastokriisin ratkaisemiseen tulee, 76 % sanoo, että jos emme radikaalisti vähennä energian ja tavaroiden kulutusta tulevina vuosina, tuloksena on maailmanlaajuinen katastrofi. Samalla 71 % kokee, että hallitus toimii liian hitaasti, ja 53 % uskoo, että Suomi epäonnistuu tavoitteessaan vähentää hiilipäästöjä olennaisesti vuoteen 2030 mennessä.

Ukrainan sota ja vihreä siirtymä

Vain puolet suomalaisista (49 %) uskoo, että Ukrainan sodan ja sen seurausten tulisi kannustaa vihreän siirtymän kiihdyttämiseen (Euroopan keskiarvo 66 %).

Kun suomalaisia pyydettiin asettamaan toimia tärkeysjärjestykseen, vastaajat odottivat hallituksen painottavan uusiutuvan energian kehittämistä (42 %) sekä samassa määrin keskittyvän energianlähteiden hajauttamiseen, jottei riippuvuus yhdestä tarjoajasta olisi liian suurta (41 %).

Energiansäästö oli prioriteettilistalla matalammalla. Vain 17 % suomalaisista uskoo, että kansalaisten ja yritysten pitäisi tehdä enemmän oman kulutuksensa pienentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja helpotusta energian korkeaan hintaan

Energiankulutuksen vähentämiskeinona suomalaiset tukevat erittäin saastuttavien tuotteiden ja palveluiden raskasta verotusta, esimerkkinä katumaasturit ja lentoliikenne (67 %). He tukevat myös energiahintojen sitomista kotitalouskohtaiseen kulutukseen (63 %).

Jos suomalaisten pitää laskea kodin huonelämpötilaa tänä talvena, 26 % vastaajista olisi valmis laskemaan lämpötilan 19 °C:een, mikä on virallinen suositus (prosenttiosuus on lähellä EU:n keskiarvoa, joka on 28 %). Samaan aikaan 13 % suomalaisista sanoo, ettei heillä nytkään ole varaa lämmittää asuntoaan riittävästi.

Mitä korkeiden energiahintojen ongelmaan tulee, suomalaiset katsovat, että valtion tulisi lyhyellä aikavälillä laskea energian verotusta (54 %). Muut toimenpiteet ovat vähemmän suosittuja, esimerkiksi kannustamista energian säästämiseen julkisilla kampanjoilla tukee 24 % vastaajista ja kaasun, öljyn tai hiilen hintakattoa tai hintasääntelyä 13 % vastaajista.

EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros toteaa: ”EIP:n vuoden 2022 ilmastotutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat erittäin huolissaan energiatilanteesta, jonka on aiheuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. He myös uskovat, että uusiutuvan energian jatkokehittämisen tulisi olla keskeinen tapa torjua maailmanlaajuista energiakriisiä ja ilmastokriisiä. EIP on jo vuosien ajan tarjonnut merkittävää tukea innovatiivisille puhtaan energian investoinneille ja energiansäästöohjelmille Suomessa. Olemme esimerkiksi tukeneet Ilmatar Energy -yhtiötä yhdessä Suomen kaikkien aikojen suurimmista energiasiirtymäinvestoinneista sekä SATO Oyj:tä asuinrakennusten perusparannuksessa korkeampien energiatehokkuusstandardien mukaisiksi. Olemme jatkossakin valmiita käyttämään kaikkia taloudellisia ja neuvontaresurssejamme tukeaksemme Suomea oikeudenmukaisessa vihreään energiaan siirtymisessä”.

Innovaatiorahoitus uusiin ennätyksiin

Tietoja EIP:n ilmastotutkimuksesta

Euroopan investointipankki järjesti jo viidennen kerran EIP:n ilmastotutkimuksen, jossa selvitetään kattavasti kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Yhdessä markkinatutkimuslaitos BVA:n kanssa toteutettu tutkimus antaa tietoa ilmastotoimiin liittyvistä asenteista ja odotuksista laajemman keskustelun pohjaksi. Elokuussa 2022 tehtyyn tutkimukseen osallistui yli 28 000 vastaajaa, ja siihen saatiin edustava otos yli 15-vuotiaista kansalaisista kaikista 30 kohdemaasta.

Tietoja Euroopan investointipankista (EIP)

EIP:n on pitkäaikaisrahoitusta tarjoava Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka osakkaina ovat Euroopan unionin 27 jäsenmaata. Se rahoittaa laadukkaita investointeja, jotka edistävät Euroopan unionin tavoitteita. Vuodesta 2019 lähtien EIP on nopeuttanut kehitystään ilmastopankiksi sitoutumalla kohdentamaan vuodesta 2025 alkaen vähintään 50 % rahoituksestaan investointeihin, jotka tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä.

Tietoja BVA-tutkimuslaitoksesta

BVA on mielipidetutkimuksiin ja konsultointiin keskittyvä yritys, joka tunnustetaan yhdeksi alansa innovatiivisimmista markkinatutkimuslaitoksista. Käyttötottumuksiin perustuvaan markkinointiin erikoistunut BVA yhdistää toiminnassaan datatieteen ja sosiaalitieteet tehdäkseen tiedosta elävää ja innostavaa. BVA on myös jäsenenä WIN-yhteistyöverkostossa (Worldwide Independent Network of Market Research), johon kuuluu yli 40 maailman johtavaa markkinatutkimuslaitosta.